Aloitetaan tolppien välistä.
Numerolla #1 pelasi joukkueen kapteeni, Lassi Hurskainen, joka periksiantamattomalla voitontahdollaan puhalsi Pöxylaumaan henkeä ja kantoi suurimman torjuntavastuun kauden ajan.
Nuorilla Matias Kontturilla (nro #99) ja Eino Toijosella (#12) oli ensiarvoisen tärkeä rooli torjuntavastuun jakamisessa ja tasapainoittamisessa. Näistä pelimiehistä kuullaan vielä.
Kauden kenties merkittävimmästä yksittäisestä suorituksesta vastasi kuitenkin numerolla #66 torjunut Abdi Haji, joka otti kiinni peräti kolme rangaistuspotkua Tapulin tekonurmella pelatussa Suomen Cupin 4. kierroksen ottelussa Ponnistajia vastaan.
Joukkueen on helppo menestyä, kun maalia vartioi näin nerokkaita maalivahteja.
Jatketaan kausikatsausta yksi pelipaikka ylöspäin. Seuraavat keskuspuolustajat ovat olleet erityisen tärkeässä roolissa puolustuslinjan lukkoina.
Numero #6 selässään alakertaa dominoi Robi Lindfors, jonka puolustuspelaaminen yhdessä nerokkaiden avaavien syöttöjen kanssa tuotti läpi kauden tyylikästä tulosta.
Puolustuslinjan toinen takuumies oli hurjat minuutit sekä Kolmosessa että A-junioreissa kellottanut Oliver Kulp (nro #65). Tältä pelimieheltä ei heikkouksia löydy – pelkästään vahvuuksia.
Topparin roolia jakoi myös numerolla #8 oivallisen vahvoja otteita esittänyt Veli Vartiainen, jonka kaaripallot löysivät linjan takaa oman hyökkääjän hämmentävän osuvasti.
Joukkueen kiistattomiin johtohahmoihin vuosikaudet kuulunut Jere Leskinen (nro #22) näytti tälläkin kaudella osaamisensa kentällä ja sen ulkopuolella. Nousun lisäksi Pöxyperheellä oli viime kuussa toinen juhlanaihe: Jeren esikoispoika syntyi nousukarsintaottelun alla. SexyPöxyt onnittelee koko perhettä!
Seuraavaksi kausikatsauksessa levitetään laidoille.
Päättyneellä kaudella numerolla #11 pelannut laitapuolustaja ei esittelyitä kaipaa. Jukka Puolakka on joukkueen kokenein pelimies, joka johti esimerkillään nuorehkon Pöxylauman Kakkoseen.
Toinen taistelutahdon ilmentymä oli Samuel Nuutinen (nro #2), joka jätti kentälle jokaisessa pelissä kaikkensa – ja torjui kertaalleen jopa nollapelin maalivahtina.
Joukkueen kenties nopein pelaaja oli Casper Sundell (nro #21), josta liigatason hyökkääjät eivät päässeet jalalla ohi. Valintaankohan tämä pelimies kannattajien suosikiksi toista vuotta peräkkäin?
Pallokosketus oli kultainen numerolla #24. Ahmed Alaeddinen oikea-aikaisten liukutaklauksien lisäksi peluri onnistui ensimmäisen kerran maalinteossa vuosikausiin ja otti pukukopissa tärkeän roolin joukkueen huumorimiehenä.
Numero #25 selässään pelasi tälläkin kaudella Mats Lehto. Alkukaudesta vastuuta nauttinut laitapuolustaja on ollut syyskauden vaihto-opinnoissa Norjassa mutta vieraili nerokkaasti Suomessa Regions’ cupin finaalin vuoksi.
Keskikentän pohjalla on päättyneen kauden kamppailuissa taistellut lukuisat pelaajat.
Numerolla #19 peliä pyöritti joukkueen pallotaikuri, Johan Söderlund, jonka timanttinen kosketus palloon oli jälleen muita vuosikaudet edellä.
Alemman keskikentän paikalta kauden mittaan uuden kodin löysi Sebastian Nuorala (nro #17), jonka kaksinkamppailuvoima (ja voitettujen kamppailujen määrä) ei jäänyt keneltäkään huomaamatta.
Taistelutahtoa löytyi myös numero #55 selässä keskikentän pohjalla raastaneelta Daniel Ahlbladilta, jonka puolustuspäähän tekemä työmäärä oli tyrmäävä.
Aggressiivisuutta, voimaa ja nopeutta kentälle toi myös Veeti Väätäinen (nro #45), jonka repivät pystykuljetukset olivat Kolmosen tasolle ylivoimaisia.
Tuttuun tapaan pohjapaikalta peliä ankkuroi myös Janne Aalto (nro #4). Millintarkkojen kaaripallojen lisäksi tämä pelimies otti äärimäisen arvostetun ja vastuullisen Saunamajurin roolin harteilleen.
Kevätkaudella saatiin nauttia muutaman ottelun ajan myös Eemeli Mäkelän (nro #27) häikäisevistä peliotteista. Markku Kanerva valitsikin täysin oikeutetusti tämän pelimiehen HIFK-ottelun parhaaksi Pöxypeluriksi.
Syyskaudella rosteriin hyppäsi kokenut Guri Qerimi, joka sai kunnian pukea päälleen kymppipaidan. Tämä rauhallisen pelityyliin omaava kahdensuunnan pelaaja ei jättänyt ketään kylmäksi.
Numero #26 ei esittelyitä kaipaa. Markus Halsti toi Pöxyihin voittamisen kulttuuriin ja pääsi juhlimaan uransa ensimmäistä nousua.
Kausikatsauksessa katsahdetaan seuraavaksi kymppipaikan pelaajiin.
Kokemusta mustavalkopaitoihin toi pallotaituri Erfan Zeneli (nro #80). Tämän pelimiehen silkkinen pallokosketus yhdistettynä nerokkaaseen pelisilmään teki useasti tuhojaan.
Läpi kauden huikeita otteita esitti myös numerolla #32 viilettänyt Manu Hietanen, jonka vakuuttavat fyysiset ominaisuudet sekä uskomaton pallonkäsittelytaito aiheutti alituiseen vastustajalle vaikeuksia.
Ylemmän keskikentän tontilla roolia otti myös Arthur Isohanni (nro #29). Nuoren pelimiehen vahvuudet löytyivät jälleen oivallisesta hyökkäyspään osaamisesta – saunailtoja unohtamatta.
Numero #23 selässään edustusjoukkueen toiminnasta viestintäkanaviin (pl. Tiktok) raportoi Leo Ollikka. Tein myös yhden maalin Kolmosessa.
Nyt valokeila kääntyy laitahyökkääjiin.
Joukkueen kokeneimpiin pelimiehiin tällä(kin) kaudella kuului numerolla #14 dominoinut Joni Gardemeister. Kauden varrella nähtiin otteluita, joissa tälle pelimiehelle ei löytynyt pysäyttäjää. Toistuuko tämä myös Kakkosessa?
Seiskapaidan sai tulokaskaudellaan päälleen Teemu Koski, jonka timanttinen pallokosketus yhdistettynä millintarkkaan laukaukseen sai vastustajan kuin vastustajan varpailleen. Tästä esimerkkinä Regions’ cupin puolivälieräkohtaaminen Haminan Pallokissoja vastaan, jossa tämä pelimies upotti pallon vastustajan verkkoon peräti neljä (4) kertaa.
Päättyneellä kaudella eniten Pöxyotteluita (yhteensä 46 ottelua Edustuksen ja A-junioreiden) pelasi Valtteri Kuusisto (nro #15). Tuulennopea laitamies vakiinnutti avauskokoonpanopaikkansa tyylikkäästi debyyttikaudellaan.
Laidalla nähtiin myös numerolla #3 yleisöä viihdyttänyt Niklas Ahvonen. Tämä erikoistilanteiden maestro, jolla on joukkueen parhaita laukauksia, teki jälleen hartiavoimin töitä sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan.
Syvyyttä laitapelaamiseen toi myös Onni Ketola (nro #31), jonka hyökkäyspään osaaminen oli vertaansa vailla. Kun ollaan tilanteessa, jossa laidalta pitää murtautua keskelle tempokuljetuksella, on tämä pelimies mies paikallaan.
Vasenjalkaisen pelotteen kentälle loi Eric Ndagijimana (nro #33). Tämä tekninen pallotaituri oli elementissään viimeisen kolmanneksen 1-vs-1-tilanteissa.
Siirrytään kärkiosaajien pariin.
SexyPöxyjen kauden maalikuningas – yhteensä 20 osumallaan – oli kentällä usein jopa ylivoimaiselta näyttänyt Zanjar Abubakir (nro #9). Tämä pelimies kuului Pöxylauman ehdottomiin johtopelaajiin, jonka armoton voitontahto kannusti myös muita antamaan parhaansa.
Loppukaudesta vahvan paluun pelikentille loukkaantumisen jälkeen teki voimahyökkääjä Veeti Virta (nro #35). Joukkueen parhaimpiin pääpelaajiin kuuluva target-hyökkääjä voitti kaksinkamppailuista suurimman osan.
Hyökkäyspään osaajiin lukeutui myös numero #86 selässään pelannut Jani-Petteri Massinen. Puolessa välissä kautta joukkueeseen liittyneen pelimiehen laukaus oli vertaansa vailla.
Nuorta voimaa kärkeen toi myös Elias Kontturi (nro #18). Repivien pystyjuoksujen erikoismies voitti fyysisyydellään tuplasti itseään vanhemmat pelaajat.
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä huomio kiinnittyy heihin, jotka tekivät noususta mahdollisen.
Vesa Nuoralan johtama valmennusryhmä johdatti SexyPöxyt seurahistorian menestyksekkäimpään kauteen, jonka tuloksena oli:
*Nousu Kakkoseen
*Regions’ Cupin voitto
*Seurahistorian 2. suurin pistesaalis Kolmosessa
*Yhteensä 86 tehtyä maalia (19 eri pelaajan toimesta)
Tulokset puhuvat puolestaan. Vesa Nuorala, Jama Mohamed ja Sami Ylä-Jussila antoivat pelaajien tavalla kaikkensa säilyttäen samalla rennon Pöxyhengen kaikessa tekemisessä. Kerrassaan nerokasta.
Juttu: Leo Ollikka
Kuvat: @KaleviH17 & Santeri Rosenvall
コメント